tiistai 31. toukokuuta 2016

Meidän vauva 4 kuukautta


Meidän vauva täytti eilen neljä kuukautta. Ihan hullua, siis vastahan hän syntyi. Tämä kevät on kulunut kovempaa vauhtia kuin mikään koskaan aikaisemmin. Tai ehkä se tuntuu siltä koska juuri nyt haluaisin pysäyttää ajan enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Oltais aina näin. 

Vaikka tietenkin haluan että lapseni kasvavat ja kehittyvät. Vuodet tuovat tullessaan varmasti vaikka mitä hienoa ja odotan tulevaakin innolla, mutta silti juuri tämän hetken ja tämän ajan säilöisin niin mielelläni. Koska nyt on niin ihanaa. Aika lailla kaikki. 

Ja tämä nelikuinen vauva vauvanen, hän on hurmaava.

Hän on sellainen elokuva-vauva joka nukkuu missä ja milloin vain ja herää hymyillen ja iloisesti jokellellen. Luulin ennen että sellaiset vauvat ovat myyttiä vain mutta kyllä heitä on - yksi heistä asuu meillä.

Hän seuraa isoveljeään herkeämättä (toistaiseksi vasta katseellaan). Ja leveimmät hymyt kohdistuvat poikkeuksetta veljelle.

Hän pyrkii sinnikkäästi eteenpäin. Muutama viikko sitten tapahtunut vatsalleen kääntymisen oppiminen avasi uuden maailman ja nyt harjoituksen kohteena on kaiken sen kiinnostavan tavoittaminen ja eteenpäin pääsy - keinolla millä hyvänsä.

Hän nukkuu kokonaiset yöt. Uskallanko sitä kirjoittaakaan? Vaikka hän ei koskaan ole ollut heräilevää sorttia tuntuu tämä nykyinen yörytmi melkein liian hyvältä ollakseen totta. (Mutta minä nautin, kestää ikuisesti tai ei :D)


Vauva vauvanen, pikkuveli, kuopus.

Olet niin rakas <3

lauantai 28. toukokuuta 2016

Se oikea kattovalaisin



Olen siis rakastunut.


Kolmen vuoden mietinnän ja yhden hutiostoksen jälkeen löysin lopulta Sen oikean.


Valaisin on House Doctorin Molecular. 
Se on ihan ihan erilainen kuin mitä alunperin tänne suunnittelin mutta olen valintaan aivan supertyytyväinen. Ja uskokaa tai älkää - niin on Papakin. Meillähän usein on hyvin erilaiset mieltymykset ja jos jokin menee kahdesta niin kriittisestä seulasta läpi on sen pakko olla hyvä :)

Tykkään hirveästi tuosta linjakkuudesta ja ryhdistä, mutta myös sen antama valo on todella kaunis, ja himmentimellä sen saa säädettyä aina juuri sellaiseksi kuin tarvitsee.


Voisin vaan tuijotella sitä koko ajan. 

Tällä viikolla onkin ollut jopa aikaa tuijotella koska olen ollut poikkeuksellisesti vain yhden lapsen kanssa esikoisen ollessa matkoilla. Ikävä on aivan raastava ja olen kompensoinut tyhjyyden tunnetta siivoamalla maanisesti koko kodin kaappeja myöten (ja lukenut myös KonMarin - siitä myöhemmin lisää). Onneksi hän tulee ihan kohta takaisin, muuten ei kestäis äidin sydän eikä siivouskäsi.

Valoa lauantai-iltaanne ja suloista sunnuntaita!











tiistai 24. toukokuuta 2016

Tarviin rillit!

*Yhteistyössä Instrumentariumin kanssa


Olen ollut suuri silmälasien ystävä aina. Muistan käyneeni jo ala-asteella näöntarkastuksessa siristelemässä josko suinkin saisin lasit - sellaiset pastellisävyiset ja metallisankaiset sen ajan tyyliin -mutta harmikseni en niitä tarvinnut. Sillon ei paljon puhuttu imagolaseista tai feikkipokista ja ne kenellä rillit oli halusivat kuumeisesti niistä eroon.

Nyt en ole pitkään aikaan käynyt näöntarkastuksessa mutta silmälasipokia sovittelen aina tilaisuuden tullen. Ja kun Indiedaysin huhtikuisessa blogipäivässä näin Instrumentariumin pisteen olin seota: niin mielettömän mahtavia pokia!


Kuvan lasit ovat Instrumentariumin Fuzion step into the world - mallistosta joka on saanut inspiraationsa eripuolella maailmaa sijaitsevista portaista! Värit ja kuviot ovat ihan huikeita ja jos vaan saisin niin nuo keltaiset ottaisin heti, vaikka sitten pelkkinä pokina :)

Mulla keltaiset, Katjalla täydellisesti asuun mätsäävät punaiset!
Olisko lasit ilman vahvuuksia ihan pöhkö idea? En edes kysy tätä kotona koska todellakin tiedän vastauksen :D Mut siis hei, onhan nuo nyt ihan pakko saada!


Aurinkolasien suhteen tilanteeni on parempi: niitä löytyy moneen lähtöön ja nyt kun arska paistaa käytän niitä käytännössä aina. Mulle tulee auringosta helposti pigmenttiläiskät poskipäihin ja tarpeeksi isot pokat suojaavat myös niiltä - täydellistä! Tiesitkö muuten että Instrumentariumilla on  aurinkolaseihin erikoistuneita Solaris - myymälöitä ympäri Suomen? Valikoimista löytyy likipitäen kaikki maailman huippumerkit Guccista Dioriin ja tietty Ray Baneihin. 


Tämän kevään ja kesän aurinkolasimuoti on varsin laajakirjoinen: malleissa löytyy pyöreää ja pilottia ja supernaisellista filmätähtimallia - melkein mitä vaan. Instrun sivuilta löytyy hyvä katsaus trendeihin, käy siis kurkkaamassa täällä jos aurinkolasien osto on ajankohtainen!
Itseäni kiehtoo tällä hetkellä eniten muoviset ja paksut kehykset, kuten esim näissä Dioreissa tai vaihtoehtoisesti pyöreämpi "älykkömalli" niinkuin nämä Carrerat.

Ajatuksia? Aurinkolasihimotuksia? Jos tuli niin koodilla FUZION saat -25 % alennuksen Instrumentariumista aurinko- tai silmälasiostoksesi yhteydessä!

Mun on ainakin pakko hakea noi pokat.


Kaksi viimeistä kuvaa by: Julian Schröpel ja Sanni Riihimäki - kiitos! 





perjantai 13. toukokuuta 2016

Olohuoneen järjestelyä ja kirpputoripettymyksiä


Äitiyslomalainen myllää taas. Siirsin sohvan takaa pois Arco -valaisimen (ja kyllä muuten tiesi sen jälkeen siirtäneensä, lampun jalka painaa jotain 40 kiloa) koska vieraat löivät lampun kupuun aina päänsä ja muutenkin se tuntui olevan jotenkin tiellä. 


Valaisimen lähdettyä huoneen toiseen päähän tuli sohvalle enemmän tilaa, ja sen toiselle puolelle mahtui sivupöydäksi artekin musta baarijakkara jota ennen yöpöytänä käytettiin. Valaisinkin sai ihan uuden funktion kotonamme mutta minkä - siitä myöhemmin lisää. Anyway täällä on nyt kierrätetty ihan omia vanhoja kalusteita uusiin paikkoihin ja tehtäviin.


Omien tavaroitten kierrättämisessä on se hyvä puoli että tietää mitä saa. Olen nimittäin taas elvytellyt kirppariharrastusta ja kierrellyt sekä netti- että livekirppiksiä, ja pettynyt pahasti. Onko ihmisten ahneus kasvanut ja moraali heikentynyt vai mikä selittää että ihan **skasta kamasta pyydetään aivan hirveitä hintoja?? Esim uusi *mikä vaan tavara* maksaa 100 e ja kirpparirosvo pyytää elämän kolhimasta samasta 90 e, kun se merkki kato.
 Nettikirppiksillä oma lukunsa on tavaroiden kuntoluokittelu: tällä viikolla törmäsin siihenkin että hyväkuntoiseksi mainostettu oli siis ihan roskaa, itse en olisi kehdannut enää mokomaa edes yrittää myydä. Samaan olen aiemmin törmännyt lastenvaatteiden kohdalla ja nyt ilmiö näyttää levinneen liki kaikkeen. Harmittaa.
Itse olen aina mieluummin arvioinut kunnon alakanttiin ettei tule ostajalle pettymystä tai huijattua oloa, se olis mun mielestä vaan niin väärin. Taidan vaan kuulua vähemmistöön tuossa asiassa, mutta en silti aio linjaani muuttaa. Parin viikon sisällä aionkin pitää pienen blogikirppiksen, ja ne tavarat ovat ihan oikeasti hyväkuntoisia ne.

Oletko sinä törmännyt vastaavaan kirppishärskeilyyn netissä tai livekirppiksillä? Saa muuten myös mielellään vinkata jos tiedät paikan missä second hand moraali on vielä kohdillaan. 

Mukavaa viikonloppua!


keskiviikko 11. toukokuuta 2016

Kahden lapsen äiti


Mun äitienpäiväpostaus tulee myöhässä koska oon - äiti. 

(mun omalle äidille tiedoksi että me EI olla noin lähellä reunaa, kuvakulma hämää !)

Kun pitää samanaikaisesti vahtia kaikkialle ehtivää kolme ja puolivuotiasta ja käydä hänen kanssaan maailman upeimpia keskusteluja ja lisäksi hoitaa vauvaa niin voitte uskoa että jotain muuta jää välillä tekemättä. Ehkä blogi ei päivity kovin usein, ehkä en vieläkään ole aloittanut tavoitteellista urheilua, ehkä koti ei ole ihan niin siisti kuin haluaisin sen olevan.

Mutta kuulkaa, en vaihtais sekuntiakaan.


Kahden lapsen äitinä on nyt reilun kolmen kuukauden kokemuksella (enimmäkseen) aivan ihanaa. Ja paljon paljon helpompaa kuin etukäteen pelkäsin. Mun mielikuvissa enemmän kuin yksi lapsi oli hallitsematon lauma, pelkkää kakofoniaa ja kaaosta ja ajattelin että musta ei ikipäivinä olis moiseen.

Hah - tietenkin elämä päätti testata. 

Mulle on ollut yllätys miten helposti tähän rooliin solahdin. Tuntuu että kaikki olis aina ollut näin, tai ainakin että just näin sen kuuluu olla. Etukäteen toki mietitytti se miten pärjään yksin kahden kanssa, kun mehän ollaan poikien kanssa aina viikot kolmisin kun Papa on töissä muualla. Monelle muunlaiseen elämään tottuneelle se tuntuu olevan ihan hurja ajatus, mutta tottuminen onkin se avainsana. Me ollaan aina oltu näin. Ei se yks vauva sitä paljonkaan heilauttanut :)


Mutta onnellisuusmittaria hän heilautti. 
Jos ennenkin olin ihan todella onnellinen niin nykyään meinaan ihan pakahtua. 
Sain niin paljon enemmän kuin mitä osasin edes haluta.

Ja tuleehan se isä aina viikonlopuiksi kotiin

Ja mun äitienpäiväjuhlinnatkin oli tänä vuonna nelipäiväiset :D

- keskiviikkona oli päiväkodin äitienpäiväkahvit ja sain maailman hienoimman itse tehdyn lahjan
- perjantaina pääsin yllättäen hierojalle
- lauantaina käytiin mummin eli Papan äidin luona juhlimassa
- ja sunnuntaina loppuhuipennettiin juhlinta mun oman äidin ja meidän koko perheen kanssa ihailemalla Helsinkiä mereltä käsin ja syötiin samalla aivan mahtavan hyvä lounas


Nämä tyypit <3 <3 <3

Halkean rakkaudesta.

perjantai 6. toukokuuta 2016

Lasten kanssa Tallinnassa

Me käytiin viime viikolla tekemässä parin päivän ja yön irtiotto ja suunnattiin koko pesueen kanssa Tallinnaan. Olin suunnitellut reissun lähinnä isoveljen intressien pohjalta, eli kylpylähotellia ja kaikkea kivaa tekemistä mistä 3,5 vuotias voisi tykätä.  Tarkoitus oli mennä lastenmuseoon (joko Kadriorgissa tai Kalamajassa) ja pari muutakin museota syrjemmällä vaikuttivat kiinnostavilta mutta se keli! Sateen ja kylmyyden takia meni suunnitelmat ihan uusiksi. Olisko voinut olla tällainen keli kuin nyt?

Kuva paluumatkalta: johan kirkastui :D
Hotellista ei sen enempiä, Tallink Spa & Conference oli kaikilla mittareilla ihan ookoo. Kylpylä enemmän aikuisille suunnattu, mutta oikein siisti ja ainakin tällä ajankohdalla rauhallinen. Ja onneks oli se kylpylä! Sadetta vihmoessa ei ollut pakko keksiä muuta tekemistä vaan voi mennä ihan vaan uimaan, ihanan iisiä.

Ihan koko aikaa ei sentään uitu, mutta tosiaan kelin takia reissut rajoittuivat lähiympäristöön. Jos tuolta säteeltä tekisin Tallinnan parhaat - listan, eli mitä tehdä lapsen kanssa Tallinnan vanhassa kaupungissa ja ydinkeskustassa olisi se seuraavanlainen:

Merimuseo

Merimuseon sijainti oli meidän hotelliin ja kurjaan keliin nähden melkoisen ihanteellinen, se oli käytännössä ihan vieressä heti satamasta vanhaan kaupunkiin tultaessa. Olen käynyt museossa itse joskus ennenkin ja muistelin että se oli tosi vaikuttava ja niinhän se oli - niin äidin kuin 3,5 vuotiaankin mielestä.

Museossa pääsi kokeilemaan paljonko kanuunankuulat yms oikeasti painavat, aika huippua!



Minun ja Kompressorin historia on pitkä ja täynnä rakkautta <3 Joskus aikoinaan kun vietin Tallinnassa enemmänkin aikaa niin käytiin täällä todella usein. Sittemmin olen vienyt sinne jokikisen matkaseuralaiseni ja tällä kertaa tietenkin lapset (tosin pienempi ei luonnollisesti syönyt vielä mitään). Paikka on kaikessa karuudessaan jotenkin kaurismäkimäinen ja vaan yksinkertaisesti rakastan sen tunnelmaa. Ja tietty niitä lettuja. Niitä on suolaisina ja makeina ja kaikki ikinä maistamani ovat olleet ihan järjettömän hyviä. Ja saa sieltä muutakin jos letut eivät nappaa, vaikkakaan en usko että kukaan voisi näistä kieltäytyä :P




Kaubamajan lastenosasto on siis ihan mieletön! Neloskerroksesta löytyy kivoja vaatteita niin vauvoille kuin isommillekin, leikkihuone (ihana!) ja mahtavan tilava ja siisti vauvojen hoito - ja imetystila. Täältä löytyi siis just kaikki mitä meidän seurueemme tarvitsi ja viivyttiinkin täällä pitkään. Kunnes mentiin vitoskerrokseen mistä ei meinannut olla enää paluuta - mikä leluparatiisi!


Kyllä Tallinna vaan on kiva. 
Ja vielä jäi paljon kivaa seuraavaankin kertaan!

Minkälaisia kokemuksia teillä on lasten kanssa matkustamisesta Tallinnassa ja olisiko suositella meidän seuraavaan reissuun jotain lisää? Lisää lapsiystävällisiä ravintoloita olis kiva löytää ja kaikki toiminta- ja tekemiskohteet kiinnostavat kulttuuripuolta unohtamatta :)

Upeaa loppuviikkoa! Ja mitä ihaninta äitienpäivää kaikille äideille <3














maanantai 2. toukokuuta 2016

Inspiraatiopäivän parhaat

Viikko sitten lauantaina oli keväisen Indiedays Bloggers´ inspiration dayn aika. En itse päässyt syksyllä järjestettyyn tilaisuuteen joten edellisestä BID:sta oli kulunut aika tasan vuosi ja polte päästä taas mukaan oli kyllä kova! Nää on niin kivoja tilaisuuksia: huippua seuraa, ständien kiertelyä ja kivoja yhteistyömahdollisuuksia, rento ja mukava tunnelma jne. En olis siis pysynyt poissa melkein mistään hinnasta enkä korkeista odotuksista huolimatta pettynyt vähääkään.

Paikka oli tänä vuonna uusi: Kattilahalli Suvilahdessa. Iso tila tuntui suorastaan väljältä, pointsit siitä verrattuna joidenkin edelliskertojen ahtauteen. Näytteilleasettajia oli joka lähtöön, skumppatiskit pitkiä ja väljiä ja uuden huulimeikinkin sain. Täydellistä.


Vaan mikä sitten oli parasta?
Ainakin Instrumentariumin rillit ja arskat. Tämä ständi oli niin magee (ja meidän kuvat Katjan kanssa  niin hyviä :D) että siitä tulee ihan oma postaus pikapuoliin. 
Cloetta hemmotteli sekä suklaalla että pähkinöillä - siis aika hankala tiski ohittaa! 
Uudet dry roasted - pähkinät olivat myös kotiinviemiskassin halutuinta kamaa suola&pippuri version ollessa meidän perheen ehdoton lemppari. Suklaista rakastuin uuteen Crunchy Mango -makuun ja muutkin olivat ihanan erilaisia - ah ja nam.


Ja sitten oli sitä skumppaa ja hyviä syötäviä, mutta kaiken kruunasi kyllä nää muut tyypit :)

Katjan kanssa viiletettiin kuvasta toiseen (siideriä maistellen) ja törmäsin taas niin moneen muuhunkin ihanaan blogituttuun että fiilistelen näitä kohtaamisia vielä pitkään. Vaikka aika moni tuntuikin olevan tänä vuonna joukosta pois? Toivottavasti näen teidät kaikki syksyllä, hyvää mimmienergiaa kun ei voi koskaan olla liikaa.


Iso kiitos siis Indiedaysille mahtavasta päivästä ja upeista järjestelyistä!


Ja spesiaalikiitos ja pusunmoiskaukset näille mahtaville mimmeille:
(kuva Pauli Siuruainen)

ja Katjalle 


Olipahan upea päivä!