torstai 24. joulukuuta 2015

Hyvää Joulua!



Joulu on tullut.
Tässä joulussa erityisen ihanalta tuntuu se että normaalin "maratonin jälkeen maaliin" fiiliksen sijaan laskeuduimme jouluun aika rauhassa. Eilen puolenpäivän aikaan oli kaikki valmista.




Koti on siivottu ja koristeltu, emännän tapaan varsin minimalistisesti. Lahjat hankittu ja paketoitu.
Ruuat ja niiden valmistus jaettiin, ei paineita siitäkään.


Tänä jouluna meille tulee ensimmäistä kertaa ihan oikea Joulupukki. Jännitys on huipussaan ja veikkaan että aatosta tulee pienelle piiiiiiitkä. Mutta onneksi on rakkaita ihmisiä ympärillä eikä meillä nyt olla niin kauhean tarkkoja aikatauluista tai muustakaan. Mulle joulu on ensisijaisesti lasten (lapsen) juhla ja näillä ehdoilla mennään. Pois turhat kuviot ja kiireiset aikataulut, edes yhdeksi päiväksi.



Toivotan siis ensisijaisesti rentoa Joulua!

Rööperi hiljenee nyt joulunviettoon <3


keskiviikko 23. joulukuuta 2015

Vaaleanpunaista vauva-aikaa(n)


Ha! Meitsi on nyt äitiyslomalla. 


Viimeisten kahden viikon ihan kipeä loppukiri on ohi, joulukin valmisteltu ja nyt sitä aikaa sitten on -  ainakin vähän enemmän. Ja ainakin pienen hetken ennen vauvan syntymää.
Juhlin loman alkua buukkaamalla viikonlopun täyteen ohjelmaa ja ehkä tämän säntäilyn seurauksena tai työstressin vihdoin lauettua sain seuralaisekseni mojovan flunssan.

Nytpä sitten puolikuntoisena hoidan viimeisiä jouluvalmisteluja, pesen ja viikkaan pikkuisia vauvanvaatteita ja mietin miten tämä aika menikin taas niin äkkiä: ehdin olla vuoden töissä edellisen hoitovapaan jälkeen ja nyt sitten pitäisi taas totutella kotielämään.


Elämä tulee muuttumaan muutenkin melkoisesti: juuri kun totuin ajatukseen yhden lapsen äitinä olemisesta onkin lapsia kohta jo kaksi - omg.


Mutta mikä tärkeintä: ihanaahan tämä kaikki on ja olen kovin, kovin kiitollinen.

Oikeastaan ainoa asia mistä voisi purnata on sää :D


Sunnuntain seurasta ja kuvista kiitos J! 

maanantai 7. joulukuuta 2015

Vauvala valmistuu


Ja niin työhuoneestani alkaa pikkuhiljaa muodostua vauvanhoitohuone.
On tuotu pinnasänky, ostettu hoitopöytä (huutonetistä - 1,50!) ja turvakaukalo.


Olen pessyt ja viikannut pikkuruisia vaatteita (se on muuten mahdollisesti maailman ihaninta puuhaa) ja kartoittanut tarvelistaa: mitä vielä tarvitaan, mitä viimeksi tarvittiin, mikä oli ihan turhaa ja niin edespäin.

Ei ehkä tarvitse edes kertoa miten ihastunut olen jo nyt.


Tervetuloa vaan pikkuveli, me odotetaan sua jo kovasti! <3

lauantai 5. joulukuuta 2015

Ja niin joulu joutui


...vihdoin myös meille. Vähän lämpöä ja valoa tähän tuhruiseen pimeyteen.


Olen ollut kotona kipeiden supistusten takia jo monta päivää, ja valitettavasti ne pahenevat heti kun liikun. Vähänkään reippaampi kävely tekee heikkoa, samoin mikä tahansa "rytkiminen". Eli ei huonekalujen siirtelyä tai mitään muutakaan mun lempparipuuhastelua - nyyh.

Siksi jouluisa somistuskin on vielä aika vaatimatonta, mutta näiden tämänpäiväisten jälkeen tuli kyllä miljoona uutta ideaa! 

Kynttiläseinän voi joku muistaa jo viime vuodelta, nyt siinä on tuikkujen lisäksi myös muutama kuusenpallo.

Takassa kynttilät. Huomasin tarvitsevani isompia, ja enemmän!

Tallinnan tontut ovat vuoden aikana kokeneet kovia: isätontun lapio on poikki ja lapsi ei enää jaksa kannatella kelkkaa. Näillä on siis leikitty ahkerasti koko vuosi mutta nyt he saivat taas palata alkuperäiseen hommaansa.

Isossa lyhdyssä on ledivalonauha ja kuusenpalloja, täytyy ottaa siitä lähikuvaa jossain vaiheessa - ainakin mun mielestä se näyttää tosi kivalta!

Sit tarviin vielä kukkia - leikkoamaryllikset vaikuttavat varsin kiinnostavalta vaihtoehdolta.
Ja Tampereella meillä olis sellainen iso lasipullo missä nyt näkyy pieniä kuusia pidettävän...?

Oh, heti kun olen taas tolpillani syöksyn kunnolla sisustamaan!
Joko teillä on joulukoti valmiina?


torstai 3. joulukuuta 2015

Suomen kivoin kylpylä?



Perheemme (toistaiseksi) nuorin jäsen on varsinainen vesipeto. Hän polskisi ja uisi aina vaan jos se suinkin olisi mahdollista. Niinpä lähiseudun uintipaikat ovat tulleet tutuiksi: eniten käydään ihan uimahallissa mutta Mummu vie usein myös Flamingoon ja se on kyllä mahtava paikka se.

Mutta joskus on kiva lähteä vähän kauemmas ja ottaa etäisyyttä arkeen. Kylpyläloma (=viikonloppu) on kaikille kiva: lapselle sitä vettä (hurraa!) ja aikuisille vapaata kokkaamisesta ja ohjelman keksimisestä. Aika monta kylpylää on muutaman vuoden aikana koettu ja yhteen olemme palanneet useamminkin - nimittäin Aulangolle.


Suunnitelmana oli viettää isänpäiväviikonloppu ystävien kanssa täällä. 
Parin tilannemuutoksen takia ajankohta kuitenkin siirtyi ja lopulta suuntasimme Aulangolle vasta marraskuun lopulla, juuri ensilumen satamisen jälkeen. 


Aulangon kylpylässä viehättää useampikin asia:

- etäisyys Helsingistä: tunti ja olet jo perillä
-ympäristö: luonnonpuisto ja Vanajavesi ovat uskomattoman kauniit, talvellakin. 
-rauhallisuus: vaikka viime kerralla väkeä oli enemmän kuin koskaan ei silti ahdistanut. Altaisiin mahtui ja illallisella ei pahemmin tarvinnut odottaa (lasten kanssa matkustavat tietävät miten tärkeä erityisesti viimeksimainittu asia todella on!)
-huoneet: matkallakin on ihanaa majoittua mukavasti ja tilavasti. Me olimme nyt toista kertaa Aulangon Vallila - sviitissä ja kokemus oli kyllä taas ihan huippu - suosittelen.


Kylpylän puoli Aulangolla ei ole suurensuuri mutta hyvinkin riittävä ja ainakin meidän tarpeisiin sieltä löytyy kaikki olennainen. On lastenallas ja lämminvesilaguuni joissa molemmissa metriheikin on hyvä painaa. Aikuisille löytyy kuntouintiallasta, poreallasta ja myös ulkoallas.
Isompia lapsia ilahduttanee vesiliukumäki. Sinne mekin jo kiivettiin mutta vielä ei laskettu alas (paitsi aikuiset :D). Veikkaan että ensi kerralla asiaa ei edes epäröidä.

Saunoja kylpylässä on moneen lähtöön ja allasalueella on myös kahvio/baari.


Jos kesän vierailun jälkeen olisin kirjoittanut tätä olisin antanut Aulangolle yhden ainoan miinuksen - ruuasta. Silloinen buffetillallinen oli pieni pettymys ja varsinkin lastenpöytä aika suppea. Olin tästä vähän huolissani etukäteen erityisesti kun tällä kertaa seurueeseen kuului kaksi kovan luokan kulinaristia, mutta pelko oli turha - tällä kertaa buffetillallinen oli ihan loistava! Sitä markkinoitiin pikkujoulubuffettina ja vähän mietin mahtaako se olla pelkkää jouluruokaa mutta ei: sitäkin oli tarjolla (ja oikein hyvää kuulemma), mutta muu valikoimakin oli aivan mahtavan runsas. 
Lapsille ei tällä kertaa ollut omaa pöytää mutta sekin oli pelkästään positiivinen juttu, seurueemme kaksi lasta pistelivät poskeensa samaa kuin aikuisetkin ja olivat vähintään yhtä tyytyväisiä.

Ja aamiainen oi aamiainen! Need I say more. Tämä ahmatti ei ottanut sieltä kuvan kuvaa - söi vaan.


Kiitos ja kumarrus Rantasipi Aulanko!
Me viihdyimme ja tulemme taatusti taas :)




Postaus toteutettu yhteistyössä Rantasipi Aulangon kanssa.