perjantai 13. marraskuuta 2015

Onni on uusi takki

Viime päivistä voisi näin jälkikäteen todeta että ei oo mennyt ihan nappiin. Ja uskokaa vaan, aika kultaa muistot eli keskiviikkona olisin kertonut tilanteesta aika paljon värikkäämmin sanakääntein.

Nyrjäytin meinaan nilkkani - keskellä päivää, keskellä katua. Eikä ollut edes korkkareita vaan ihan tavalliset lättäkorkoiset saappaat. Et en sitten todellakaan tiedä miten se tapahtui. Lopputulos oli kuitenkin että pyörin tuskissani keskellä Töölöä, mietin miten ihmeessä pystyn ajamaan auton kotiin, miten haen lapsen ja ylipäätään mitä mä nyt teen?? Aloitin päivystyksestä: siellä diagnoosi oli kahden puolen repeytyneet nivelsiteet - lepoa loppuviikko.

Koska en pysty ajamaan autoa ja kilometrin kävely kestää noin tunnin, oli Papan pakko lähteä Tampereelta työreissulta takas Helsinkiin: apuun kuskaamaan lasta päiväkotiin ja käymään kaupassa jne. Ja ihana oli kun tuli! Hän vei aamulla pojan päiväkotiin ja sitten me oltiinkin kahdestaan. Kotona. Asia mitä ei ole tapahtunut ehkä kolmeen vuoteen. Ja oli muuten todella outoa.

Täällä vaan asuu niin työ-orientoitunutta porukkaa että periaatteessa ihanan romanttisen kuuloinen tilanne meni lopulta niin että minä hakkasin kuulosuojaimet päässä omaa tietokonettani, ja Papa joka ei pysty Helsingistä käsin hoitamaan töitään kulki ympyrää kuin häkkiin vangittu pantteri. Tänään hänet oli pakko vapauttaa - nyt kun mullakin alkaa kävely taas sujua.

Viime päivistä ei (onneksi!) ole kuvamateriaalia, siksi iloisempiin aiheisiin: uusi takki!


Sisäkuvien laatu on aikamoinen - opettelen säätämään paremmin. Valo oli kuitenkin hetkittäin aika kaunis, ja kumpparit peittävät nilkkatuen.


Takki on Noom - merkkinen ja Stockmannilta: marraskuun kantistarjous.
Ostin sen koska omat vanhat talvitakit eivät mahtuneet päälle, enkä silti halunnut lähteä vielä lainapeitelinjaan. Tämä takki on niin väljää mallia ettei tarvinnut edes ostaa omaa normikokoa isompaa. Ja sitten kun olen taas oma itseni voi vyötärön kuroa esiin - ihanaa.

Takki oli päällä jo viimeviikonlopun masukuvauksissa, ja nämä kuvat ovatkin sitten laadultaan sata kertaa parempia:


Vaan arvaatteko mitä takissa rakastan eniten?

No huppua:


Siihen kääriytyessä unohtuu vääntyneet nilkat ja muut pienet murheet :D

Ihanaa ja iloista viikonloppua!


9 kommenttia:

  1. Ihanan lämpöisen näköinen takki. Voi ei nilkkaa, mikä tuuri. :( Paranemisia! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sano muuta, ihan käsittämättömän surkeaa tuuria! Onneks se alkaa nyt jo parantua, kyllä oli ankeeta :/

      Poista
  2. Samaa huutelen täältä kuin edellinenkin: takki näyttää hyvältä, lämpöiseltä, juuri sellaiselta joka suojaa tuulelta, tuiskulta ja räntäsateelta! Niitä pelätessä. Pikaista paranemista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Helen, ihana kommentti! Ja takki on jo tullut tarpeeseen: räntää ei vielä (onneks!) näy mutta sadetta ja tuulta senkin edestä - yöks.

      Poista
  3. Joo, huppu on tähän aikaan vuodesta must, sanoo huppupää tää.

    VastaaPoista
  4. Upea takki ja aah tuo teidän iso ovikin, ai että vanhat asunnot ovat niin ihania <3

    VastaaPoista
  5. Voi mitä ihania kuvia. Näistä kuvista tulee niin ihana fiilis.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!