sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Let it shine!

Asukuvia pitkästä aikaa!
Aurinko paistoi eilen nii-iin upeasti ettei kertakaikkiaan voinut jättää tilaisuutta käyttämättä: lasit päähän ja pihalle.
Oli ihana nauttia edes hetken auringosta ja olemisesta, näin rauhallisia hetkiä ei meinaan vähään aikaan ole ollut.
Kuluneella viikolla koettiin kiireen totaalinen multihuipennus, joka ei ihan vieläkään ole päättynyt. Nyt on pari päivää ihan kamalasti töitä. Sitten on kolmen päivän työmatka.
Ja sitten lauantaina - hip hip hurraa - tämä hajanainen yksikkö jota perheeksikin kutsutaan kokoontuu yhteen ja lähtee viikoksi aurinkoon!
Että antaa paistaa vaan! 
Aurinko antaa niin paljon energiaa tähän arkiseen aherrukseen mut on se vaan lomallakin kiva juttu :)

Päivänpaisteista viikkoa armaat!

Eiffelpaita on Saint Tropezin
ja leggarit Gina Tricotin


maanantai 16. maaliskuuta 2015

Kuplat Helsingin yllä

Olen aina ennen silleen hyväntahtoisesti sisäisesti hymyillyt ihmisille ketkä vastaavat mitä kuuluu? -kysymykseen "töitä". Samoin kuin niille ihmisille joiden kanssa yritetään tammikuussa sopia yhteistä viikonloppua ja "eka vapaa on toukokuussa". Nyt olen yksi heistä.
Aika pitkään ainoa keksimäni aloitus blogipostauksiin tai facebook-päivityksiin on ollut tyyliin "huh huh" tai "pikkusen rankkaa" tai "no onpa taas viikko vierähtänyt sellasta vauhtia että!". Enpä siis syystä ole viime aikoina paljon kirjoitellut - ehkä ihan hyvä.
Eräs tuttu sanoi näistä meidän ruuhkavuosista (uuh että vihaan tuota sanaa) jutellessamme että: kuulostaa arjelta. Se oli musta äärettömän hyvin ja lohduttavasti sanottu. Koska sitähän tämä on - minulla ja varmasti aika monella meistä. Sitä turvallista ja kuitenkin aika hyvää perusarkea.
Vaikka mitään ei ehdi, ketään ei koskaan näe. Urheilu tai kirjan lukeminen on haaveissa vain! 

Sovitut tapaamiset menevät viikkojen päähän ja kun ne sitten lapsen sairastuessa peruuntuvat on pettymys ihan lapsellisen iso (äidilläkin erityisesti).

Onni tässä on nyt ollut se että isä-Papa on voinut olla nämä sairaspäivät kotona. Pari isä-poikapäivää ja täällä osataan taas ihan uusia sanoja. "Veekkokauppa", "Motonetti", "Gikantti". 
Jättisaippuakuplien tekoväline on sieltä ensimmäisestä.


torstai 12. maaliskuuta 2015

Harmaata Porissa


Jos sää ja asu olivatkin viikonlopun Porin reissulla harmaat niin mieli todellakaan ei!


Kummitäti/serkku Johanna oli suunnitellut meille niin kivaa tekemistä että oltiin vaan hymyssä suin (ja vatsat täynnä) koko lauantain.

Ja arvatkaa mikä meitä odotti kummitädin luona? 


Koiranpentu - en kestä! 11-viikkoinen ihanuus.


Iso kiitos vieraanvaraisuudesta ja kaikesta kivasta meidän maailman parhaalle kummitädille <3

Nyt ollaan siis käyty Porin Puuvillassa (se on valtava! Ja hieno!), leikitty HopLopissa ja syöty niin hyviä pannukakkuja Pannukakkutalossa. Ja se junamatka oli ihana. 

Ja kohta on taas viikonloppu - vaik nyt ollaan kyllä vaan kotona. Ja töissä. Mutta viikonloppu silti!


tiistai 10. maaliskuuta 2015

Ensimmäinen junamatka!

Viime viikonloppuna tehtiin ainakin kaksi asiaa ekaa kertaa:

-oltiin "vieraassa" paikassa yökylässä (josta myöhemmin lisää)


- ja sitä ennen matkustettiin junalla - siis oikealla pitkän matkan junalla. Lähijunathan ovat tuttua juttua, mutta kyllä tää interCity oli jotain ihan muuta!

Leikkipaikka - siis vau. 

Ja kun ei enää jaksa leikkiä voi vaikka mennä omalle paikalle syömään eväitä.


Tämän reissun jälkeen tiedän että lapsen kanssa matkustaminen voi oikeasti olla todella kivaa.
Vajaan neljän tunnin matka meni hujauksessa, ja aloin jo suunnittelemaan minne kaikkialle ja kenen kaikkien luokse junalla voisikaan matkustaa..? Ystävä kertoi lapsestaan joka haluaisi Lappiin ihan vaan siksi että sinne pääsee yöjunalla - mä niin ymmärrän! Aloin meinaan itse haaveilemaan samasta.

Ei enää liikennevaloissa jumitusta ja rekkojen perässä ohituspaikan kärkkymistä.
Ei lattialle pudonneita leluja joita ei ajaessa pysty nostamaan.

On vaan hengailua, leikkimistä ja pillimehua.


Junamatkustaminen <3 <3




perjantai 6. maaliskuuta 2015

Sydämiä sateessa


Sain Nooralta tammikuussa *köh* ihanan sydänhaasteen <3 <3

Ja koska aika vaan menee niin hirveää vauhtia ja tänään tarvitsen todellakin "pientä" positiivisuusmuunninta niin toteutan haasteen nyt:


<3 Päiväkoti 
-olen niin onnellinen että valittiin just se päiväkoti mikä valittiin! Poika viihtyy ja kaikki sujuu. Ihana henkilökunta ymmärtää viikkoyhäriäidin epäsäännöllisiä aikatauluja ja toisistaan aina poikkeavia päiviä


<3 Työ
"Jos palaat kotiin vähemmän energisenä, kuin olit töihin lähtiessäsi, syyllistyt vakavaan rikkomukseen: varastat kotoa." -Jagdish Parikh

<3 Viikonloppu
Lähdetään huomenna pojan ensimmäiselle pitkälle junamatkalle, ja ensimmäistä kertaa kummitädin luokse Poriin yökylään




 <3 Mummu
Auttaa arjen sujumisessa korvaamattoman paljon. Kiitos.
 TGFG = Thank God for Grandmas.
Hyvää viikonloppua!





tiistai 3. maaliskuuta 2015

Kokemuksia marmorista


Marmori tuntuu olevan tämän kevään se juttu.
On pöytiä, ruukkuja, astioita ja lampunjalkoja. Ja moni miettii voisiko sitä käyttää keittiön tason materiaalina tai kylpyhuoneessa. 
Multakin on pari kertaa kysytty mitä mieltä olen marmorista kylpyhuoneessa, toimiiko vai onko kamalan hankala ja arka - siksipä tämä postaus. Ehkä joku saa näistä meidän kokemuksista vastauksia oman valintansa tueksi?

Meidän kylpyhuone ja pikkuvessa/kodinhoitohuone laatoitettiin marmorilla pari vuotta sitten muun remontin yhteydessä.


Papa vastusti silloin sitkeästi ajatusta, hän pelkäsi että lattia on välittömästi pilalla jos siihen menee vaikka pesuainetta (marmori ei kestä happamia pesuaineita) tai jos vaikka joku esine putoaa sille.
Minä taas olin niin rakastunut materiaaliin ettei oikein muita vaihtoehtoja ollut... 
Taisin sillon luvata että jos ne laatat saa(daa)n, niin hoidan kaikki pesut mukisematta ja hommaan oikeat aineet, ja niin olen muuten tehnytkin!



Eikä ole tarvinnut päätöstä katua.


Kylpyhuoneissa marmorin "arkuus" ei ole ollut mikään ongelma. Siellä ei käytetä mitään niin värjääviä aineita että tarvitsis niiden imeytymisestä kiveen olla huolissaan. (En ehkä värjäisi siellä tukkaa!) Toistaiseksi ei olla myöskään pudoteltu lattialle mitään paria pikkuautoa suurempaa, ja ne se on kestänyt kyllä (onneks).


Eli mun kokemukseni marmorista kylpyhuoneen lattia- ja seinämateriaalina ovat pelkästään hyviä.
Se tarvitsee kyllä oman pesuaineen, ja varmasti muutaman vuoden kuluttua näkyy myös käytön jälkiä. Vaan kun sekään ei musta haittaa. Luonnonmateriaaleissa on se(kin) ihana puoli että ne ikääntyvät jotenkin ...no luonnollisesti. Pienet naarmut ja himmennyt kiilto tekevät mielestäni materiaalista vain sielukkaamman.

Jos siis pohdit valintaa niin multa saat yhden Jaa -äänen - ei tämä ihastus ainakaan sammumassa ole!