tiistai 24. helmikuuta 2015

1:1

Tuoligate oli arvattavasti pelkkää alkusoittoa. 
Koska Papa meni, valitsi ja osti ruokapöydän tuolit omin luvin ilmoitin minä (kypsänä aikuisena) ostavani sitten aulaan sen valkoisen mastersin - vastustuksesta huolimatta (kun se kuulemma pomppaa liikaa silmään).

No eikä pomppaa, se on hieno


Minusta valkoinen tuoli tuo aulaan juuri sopivan raikastuksen. Olen hulluna vanhan ja uuden liittoon ja myös erilaisiin muotopareihin, tämänkin tuolin tilalle olisin voinut ottaa jotain vielä graafisempaa - esimerkiksi kartellin ghostin. Harmi vaan että se oli Papalle ihan nounou (valkoinen masters pelkkä nou) enkä nyt sitten lopulta itsekään ihan hullaantunut siihen korkeakiiltovalkoiseen - matta on parempi.


Mutta joo, lipasto ja tuoli pelaavat hyvin - matto taas EI...
Ei sitä meinaa uskoakaan miten vaikeaa on löytää tähän tilaan sopivaa mattoa, sekä kooltaan että väreiltään. Oliskohan sopivaa etsitty nyt vuosi tai pari.

Mikä sensijaan löytyi suhteellisen helposti, on lipaston päällä oleva taulu:


Lipaston ja tuolin yläpuolelle on tekeillä taulukollaasi jonka teemaksi ajattelin tärkeitä juttuja.
Eli kuvia rakkaista ihmisistä ja tärkeistä paikoista. Tällä hetkellä siihen on valikoitunut valokuvaajaystävän hieno kuva, mun ja papan romanttinen veneilykuva (eh) ja uusin tulokas on the monumental guide to New York -juliste minkä kehystytin. 
Olen siihen tosi tyytyväinen ja kerrankin Papa on samaa mieltä! Eli me ollaan siihen tosi tyytyväisiä.

Tilanne Punavuoren sisustusgeimeissä siis tänään poikkeuksellisen tasainen :)







2 kommenttia:

  1. :D minulla oli mennyt tuo ensimmäinen erä ihan ohitse, hauskaa luettavaa. Totta, vanhan ja uuden liitto sisustuksessa vaan toimii hienosti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo eikö vaan, kyllä se itseäkin nyt jo naurattaa (sillon EI) :D

      Poista

Kiitos kommentistasi!